keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Uusi blogi

Jätän tälle blogille hyvästit.

Uusi kirjablogini on http://jamienkirjat.blogspot.fi

Tervetuloa lukemaan!

Jätän tämän blogin luettavaksi mutta en päivitä enää. 

-Jamie

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

This Savage Song



Takakansi:

Kate Harker and August Flynn are the heirs to a divided city, a grisly metropolis where the violence has begun to create real and deadly monsters. All Kate wants is to be as ruthless as her father, who lets the monsters roam free and makes the inhabitants pay for his protection. August just wants to be human, as good-hearted as his own father - but his curse is to be what the humans fear. The thin truce that keeps the Harker and Flynn families at peace is crumbling, and an assassination attempt forces Kate and August into a tenuous alliance. But how long will they survive in a city where no one is safe and monsters are real...

--

Hei vaan. Taas on kirja saatu luettua, ja tämän parissa olenkin ahertanut aivan liian pitkään. Olen raahannut kirjaa mukanani koko kesän, ja kirjan kaunis valkoinen kansi ei ole enää valkoinen, vaan harmaa... Mitä kirjojen pahoinpitelyä...

Suurin syy sille, miksi This Savage Song vei niin paljon aikaa on yksinkertainen: tämä kirja oli tylsä. Minua ihmetyttää, miten voin rakastaa V. E. Schwabin Viciousia täydestä sydämestäni, mutta A Darker Shade of Magic sekä nyt tämä This Savage Song eivät ole onnistuneet säväyttämään. Ehkä Schwabin YA-puoli ei vain iske minuun. Ajattelin vielä kokeilla The Archievedia, ehkä. Ja Viciousin jatko-osat ehdottomasti luen.

Yksi asia on kuitenkin päivänselvä: This Savage Songin jatko-osa, Our Dark Duet, saa jäädä lukematta. Kirjottaa Schwab osaa, sitä en kiellä, mutta jokin tässä ei nyt natsaa... En saanut kirjan punaisesta langasta mitenkään kiinni. Mielestäni kesti aivan liian kauan että kirjassa alkoi oikeastaan tapahtumaan mitään, yli puolen välin, ja sitten kun jotain alkoi tapahtumaan, en oikein saanut kiinni että mitä. Toisaalta voin syyttää myös sitä, että välillä pidin jopa kahden viikon taukoja kirjan lukemisessa...

Eikä siinä mitään, vaikka kirjassa ei periaatteessa mitään tapahtuisikaan. Mutta tässä nyt oli muutkin puitteet hieman vinossa. Hahmot ensinnäkin - olin todella välinpitämätön heistä. Kate varsinkin oli, no, naurettava, sillä hänen "kovismeininkiään" en osannut ottaa tosissaan. Ja Augustin ruikutusta oli välillä tuskaa lukea. Ja jos kumpikin päähenkilö ei kiinnosta, ei koko kirja pian kiinnosta.

Kirjan idea oli kiinnostava, mutta en tiedä oliko Schwab toteuttanut sen parhaalla mahdollisella tavalla. Muitakin kirjoja tulkiten Schwabilla on kauniin uniikki mielikuvitus, mutta toteutuspuoli ontuu (A Darker Shade of Magic). Tässäkin olisin kaivannut lisää pohjustusta, ja hahmoja olisi voinut rakentaa paremmin. Mutta valitettavasti mielenkiintoni tämän kirjan kohdalla ei ollut kovinkaan suuri.

--

"My father is a surgeon."

"Stop calling him that," she snapped, leveraging herself up to a sitting position with a hiss. "He's not your father. He's a human, and you're a monster working for him."

August went still.

"What? Nothing to say now? Oh that's right, you can't tell lies."

"Henry Flynn is my family," he snarled. "And I'm willing to bet he's been a better father than yours."

"Fuck off." Kate slumped back, breathing through gritted teeth. "Why would you even want to be human? We're fragile. We die."

s. 272

--

Kirjan nimi: This Savage Song
Kirjoittaja: V. E. Schwab
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: Titan Books
Sivumäärä: 407

Luettu loppuun: 13.9.2016
Mistä kirja: Adlibris


Arvosana: ✩½

perjantai 1. syyskuuta 2017

The Upside of Unrequited


Takakansi:

Molly Peskin-Suso knows all about unrequited love. No matter how many times her twin sister, Cassie, tells her to woman up, Molly is always careful. Better to be careful than be hurt.

But when Cassie gets a new girlfriend who comes with a cute hipster-boy sidekick, everything changes. Will is funny, flirtatious and basically the perfect first boyfriend.

There's only one problem: Molly's co-worker, Reid, the awkward Tolkien superfan she could never fall for...right?

--

Siis holy fuck, Jamie luki pitkästä aikaa kirjan? Kannesta kanteen, melkein yhdessä illassa? Mutta tämä oli oikeastaan täydellinen näin nihkeämmin sujuneen lukemisen puitteissa. Kevyt nuortenromaani, hieman hömppä asialla höystettynä, ei kovin pitkän - kyllähän siinä sivut kääntyilivät.

Becky Albertalli on varmasti hurmannut monet Simon vs the Homo Sapiens Agenda (suom. Minä, Simon, Homo Sapiens) -kirjallaan, ja ihan syystä, sillä tuo kirja oli aivan älyttömän hyvä ja suosittelen lukemaan. Ja osittain perustaen edellisen kirjan erinomaisuuteen, päätin sitten lukea myös The Upside of Unrequitedin.

Albertallilla on nuoriin pureva kirjoitustyyli. Teksti vilisee muotisanoja ja populaarikulttuuriviittauksia, mikä tekee kirjasta realistisen, mutta ehkä minulle kaikki oli hieman... överiä. Kirjan lennokkuus kuitenkin vei mukanaan, ja jossakin vaiheessa minun oli vain luettava se yhdeltä istumalta loppuun - vaikka arvasin jo miten lopussa tulee käymään.

Tämä kirja keskittyy hyvin vahvasti ihmissuhteisiin. Eikä pelkästään romanttisiin, vaan kirjassa kuvattiin myös sisarus- sekä ystävyyssuhteita, mielestäni hyvin realistisesti. Mikään ei ollut täydellistä - välit siskoon välillä rakoilivat, ja ystäville oltiin kateellisia, mutta kaikki päättyi kuitenkin hyvin. Pidin myös kirjan santeenkaariaspektista - vaikka pääosassa oli heteroromanssi, "sivujuonena" oli tyttöjen välinen rakkaus ♥

En sanoisi, että hahmoiltaan tämä kirja oli vahvimmasta päästä. Hahmot olivat helposti vaihdettavissa muiden lukuisten nuortenkirjojen hahmojen kanssa. Päähenkilö Mollysta pidin. Pidin hänen ajatustenjuoksustaan, jossa oli paljon samaistuttavaa. Iso plussa siitä, että Molly oli ylipainoinen ja myös tätä asiaa käsiteltiin mielestäni erinomaisesti. Albertalli oli luonut hahmon, jonka puolelle oli helppo asettua.

Tätä kirjaa lukiessa huomasi kyllä, että Albertallilla on suloisen teiniromanssin kirjoittaminen hanskassaan. Kuten Simon-kirja oli, myös tämäkin oli käsittämättömän söötti. Ehkä loppua kohden jopa sitten liiankin, mutta kyllä tämä tarina ansaitsi hieman siirappisen lopun.

Näin tiivistettynä, ei täydellinen kirja, eikä edellisen veroinen, mutta oikein mukava lukukokemus, ja ehdottomasti haluan lukea Albertallilta lisää.

--

"She's wanted a boyfriend for so long. Soooooo long," Cassie says.

I wrinkle my nose. "Okay, that just makes me sound pathetic."

"What? No!"

"Aww, Momo, why do you think that?"

Because. I don't want to be that girl. I want to be the other kind of girl. The Olivia kind. Totally cool with being single. Not even interested in a relationship right now.

"Because I don't want to be a girl who needs a boyfriend," I say.

"Well, of course you don't need one," Nadine says. "But it's okay to want one."

s. 313-314

--

Kirjan nimi: The Upside of Unrequited
Kirjoittaja: Becky Albertalli
Julkaisuvuosi: 2017
Kustantaja: Penguin Books
Sivumäärä: 336

Luettu loppuun: 30.8.2016
Mistä kirja: Adlibris

Arvosana: 

tiistai 8. elokuuta 2017

Heinäkuun kooste 2017

Kirjoitampa vielä tähän koostepostauksen, koska tiedän että se muuten unohtuu...

Nyt ei vaan valitettavasti ole edes paljon koostettavaa, sillä luin heinäkuussa nihkeästi. Toisaalta tuo kesäkuun spurtti hieman kompensoi, mutta mitäpä sillä on oikeastaan väliä... 

Luin heinäkuussa vain yhden kirjan. 

A Darker Shade of Magic (V. E. Schwab)

ADSoM oli lukukokemuksena ihan keskiverto. Ei yhtä ihana kuin Vicious, mutta ihan hyvä kirja.

Yhteensä siis 384 sivua.

Ja olenhan tässä heinäkuun aika pikkuhiljaa lueskellut niin ikään V. E. Schwabin teosta, This Savage Songia, joka nyt ei ole ihan vakuuttanut. Yli puolen välin jo mennään, eikä kirjassa ole tapahtunut mitään... 

Aloittelin myös Becky Albertallin The Upside of Unrequitedia, sekä jouluisempaa novelliteosta Let It Snow. 

Näistä sitten joskus :) Ja iso pino kirjoja odottaa lipaston päällä, toivon niin että lukuinto palaa joskus. Todennäköisesti sillon kun koulukin alkaa eikä sitten ehtisikään lukea, hah :D

TTT: Favorite Book Characters

Hiljaiseloa vietellään... Aina ei lukeminen luista. Se ei haittaa :) En ole kuitenkaan tätä blogia unohtanut, ja ajattelinkin nyt väsätä tällaisen TTT-postauksen aikani kuluksi.

Tällä kertaa päätin listata lempihahmojani. Hankala tehtävä, mutta ei mahdoton.

Nämä eivät ole missään suosikkijärjestyksessä, mutta tässä kymmenen hahmoa jota rakastan yli kaiken:


~

Nina Zenik (Six of Crows, Leigh Bardugo)
Magnus Bane (The Shadowhunter Chronicles [eli The Mortal Instruments yms.], Cassandra Clare)
Mark Blackthorn (The Shadowhunter Chronicles, Cassandra Clare)
Jon Snow (A Song of Ice and Fire, George R. R. Martin)
Sansa Stark (A Song of Ice and Fire, George R. R. Martin)
Cress Darnel (The Lunar Chronicles, Marissa Meyer)
Baz Pitch (Carry On, Rainbow Rowell)
Ron Weasley (Harry Potter, J. K. Rowling)
Victor Vale (Vicious, V. E. Schwab)
Ronan Lynch (The Raven Cycle, Maggie Stiefvater)

~



Fiktiiviset lempihahmot vaihtelevat minulla usein, varsinkin jos on kyse ASoIaF:sta. Jonin ja Sansan lisäksi rakastan myös Aryaa, Daenerysta, Briennea, Jaimea, Ariannea, Ashaa, Brania sekä liutaa sivuhahmoja (Rickon Stark, Satin, Myrcella Baratheon, Nymeria Sand, Tyene Sand, Val, Roose Bolton, Gendry, Podrick Payne... ja varmaan muitakin jotka eivät nyt tule mieleen... Liikaa hyviä hahmoja tässä sarjassa...)

Kolme hahmoa, jotka aina mainitsen lemppareikseni ovat Nina Zenik, Magnus Bane ja Ronan Lynch.

Luen mieluummin kirjan, jossa on hyvät hahmot mutta huonompi juoni kuin kirjan jossa on mitäänsanomattomat hahmot ja hyvä juoni.

maanantai 24. heinäkuuta 2017

A Darker Shade of Magic


--

Kell is one of the last travellers - magicians with a rare ability to travel between parallel universes connected by one magical city. There's Grey London, without magic and ruled by the mad King George III. Red London - where magic is reserved, and where Kell was raised alongside the heir to the empire. White London - where people fight to control the remaining magic and magic fights back. And once there was Black London...

--

No niin, tuota... tätäkin tekstiä olen lykännyt ikuisuuden, onneksi on ollut vain tämä kirja "jonossa", kun en ole saanut luettuakaan enenpää. Ja olen oikeastaan jopa unohtanut, että tästä on juttu kirjoittamatta, mutta kyllä tästä kirjasta on minulla hieman sanottavaa.

Asiaan. Shades of Magic on ehkäpä Schwabin sarjoista kaikista eniten suosiota kerännyt. Tämä kyseinen teos, A Darker Shade of Magic, on trilogian aloitusosa. Kyseessä on melko perinteinen fantasiakudelma, tosin siinä on Schwabin tyyliin myös jotain todella omaperäistä. Kirja seuraa Kell Mareshia, joka on antari, siis harvinainen henkilö, joka pystyy matkustaan maailmojen välillä. Kellin tehtävä on välittää viestejä eri Lontoiden kuninkaallisilta toisille. Tässä kirjassa siis saattuu olemaan jokaisessa maailmassa "oma" Lontoo (joka ei siis ole se yksi ja sama Lontoo, josta on vain eri versioita, niin kuin luulin aluksi) - punainen Lontoo (Kellin kotipaikka), harmaa Lontoo ("meidän" Lontoomme), valkoinen Lontoo sekä tuhoutunut musta Lontoo.

Sananen kirjan hahmoista, joista en oikein saanut otetta. Kell kärsi hieman läpinäkyvän päähenkilön syndroomasta (tämä on omakeksimä termi); hän tuntui olevan vain kanava, jonka kautta tarinaa kerrottiin, mutta en oikeastaan osaa kertoa hänestä yhtään mitään. Lila oli parempi, hän oli hahmo joka onnistui nostattamaan kaikenlaisia tunteita, muun muassa ärsyynnystä. Mutta hän oli erittäin monitasoinen, mistä plussaa! Erityismaininnan hahmoista saavat Danen kaksoset, jotka olivat oikein sadististen kuninkaallisten stereotyyppejä. En pidä. Holland Vosijk oli hahmoista ehdottomasti mielenkiintoisin.

Kirja oli mielenkiintoinen seikkailu, jos se pitäisi tiivistää näin yhdeksi lauseeksi. Olisin toivonut, että tarina olisi käynnystynyt nopeammin. Nyt tuntui, että Schwab ikään kuin "pihtasi" kaikkea tässä ensimmäisessä osassa, ehkä näin houkutellen tarttumaan seuraaviin, mutta minun kohdallani ei ehkä täysin toiminut. Sanotaanko, että kaikki ainekset kohdallaan, mutta ei täysin hyödynnettyinä. Ei ensimmäisessä osassa saa pelkästään kiusata lukijaa! Tekstiä kyllä luki mielellään, kyllä Schwab sanansa hallitsee. 

En tiedä luenko jatko-osia, vaikka jotkin asiat jäivät mietityttämään. Pidin kovasti maalmanrakennuksesta (vaikka siinäkin oli häiritseviä seikkoja), ja kuinka vaivattomasti Schwab tuntui tuovan kaiken kirjassaan esiin. Sama päti myös Schwabin edellisen teoksen, Viciousin, kohdalla. Vicious vain vei mielessään, mihin A Darker Shade of Magic ei ihan pystynyt. Tunnustan kyllä Schwabin lahjakkaaksi kirjoittajaksi, mutta ehkä minun kohdallani hänen aikuisemmat romaanit ovat se juttu. (Luen parhaillaan Schwabin This Savage Songia, eikä sekään ole onnistunut hurmaamaan, toistaiseksi)

--


Bad magic, Kell had called it.

No, thought Lila now. Clever magic.

And clever was more dangerous than bad any day of the week. Lila knew that much. And so, much as it pained her to do it, she went to the open window and cast the sword out. Good riddance, she thought as she watched  it tumble to the alley stones below.

s. 148

(Pakko kommentoida tätä lainausta vielä, että kuka heittää vaarallisen taikamiekan vain ikkunasta ulos???? Äly hoi, Lila...)

--



Kirjan nimi: A Darker Shade of Magic
Kirjoittaja: V. E. Schwab
Julkaisuvuosi: 2015
Kustantaja: Titan Books
Sivumäärä: 384

Luettu loppuun: 5.6.2016
Mistä kirja: Adlibris

Arvosana: ✩½

tiistai 11. heinäkuuta 2017

TTT: Books I'd Want on a Desert Island

Jahas, en olekaan kirjoitellut sitten viime tiistain... lukumaratoninkin jätin väliin kun ei vaan napannut, mutta taukoahan sitä on pidettävä lukemisestakin. Viimeisin lukemani kirja on V. E. Schwabin A Darker Shade of Magic, jonka arvostelu on rästissä... saa nähä muistanko kirjoittaa siitä. Nyt kesken on saman kirjailijan This Savage Song, jota kahlaan läpi lähinnä työtauoilla. Varoitain, että tämä blogi saattaa vaipua hiljaiseloon hetkeksi. Katsotaan jos se lukeminen tästä lähtisi...

Mutta nyt teosten pariin, jotka nappaisin mukaan autiosaarelle. 

En näistä jaksa sen enenpää tarinoida, kunhan vain listaan. Kyselkää kommenteissa jos kirjat kiinnostavat ☺


Lord of Shadows (Cassandra Clare)
Nälkäpeli (Suzanne Collins)
Se (Stephen King)
A Feast for Crows (George R. R. Martin)
Vieras (Stephenie Meyer)
Pieni runotyttö (L. M. Montgomery)
Runotyttö maineen polulla (L. M. Montgomery)
Runotyttö etsii tähteään (L. M. Montgomery)
Harry Potter ja puoliverinen prinssi (J. K. Rowling)
Vicious (V. E. Schwab)