Lady Midnight

Takakansi:

In a secret world where half-angel warriors are sworn to fight demons, parabatai is a sacred word. A parabatai is your partner in battle. A parabatai is your best friend. Parabatai can be everything to each other - but thay can never fall in love.

Emma Carstairs is a warrior, a Shadowhunter. She lives for battle. Alongside her parabatai, Julian Blackthorn, she patrols Los Angeles, where vampires party on the Sunset Strip, and faeries - the most powerful of supernatural creatures - teeter on the edge of war with Shadowhunters. When bodies of humans and faeries are found murdered in the same way Emma's parents were when she was a child, an uneasy alliance is formed. This is Emma's chance for revenge and Julian's chance to get back his brother Mark, who is being held by the faerie Courts. All they have to do is solve the murders within two weeks... and before the murderer targets them.

Their search takes Emma from sea caves full of sorcery to a dark lottery where death is dispensed. And each clue she unravels uncovers more secrets. What has Julian been hiding from her all these years? Why does Shadowhunter Law forbid parabatai to fall in love? Who really killed her parents - and can she bear to know the truth?

--

Luin tätä kirjaa aivan tajuttoman pitkään, vaikka pidinkin siitä valtavasti. Jostakin syystä Cassandra Claren kirjoitustyyli ei vain täysin istu minulle ja minun on usein hankalampaa uppoutua hänen teoksiinsa pitkiä aikoja putkeen. Teksti on kuitenkin mainiota, mutta siinä on vain todella paljon informaatiota eikä se ole oikealla tavalla kevyttä.

Lady Midnight on kuitenkin onnistunutta jatkoa The Mortal Instruments -sarjalle. Pidin tästä aloitusosasta itse asiassa enemmän kuin mistää TMI-kirjasta, mikä kertoo ehkä Claren kehityksestä tarinankertojana. Tuntui, että Lady Midnightista puuttui kaikke se turha mitä The Mortal Instrumentsiin joskus eksyi. Jotain oli koko ajan tekeillä, ja juoni eteni, ja mielenkiinto pysyi yllä. En melkein malttanut odotella pääseväni kirjan loppuun saakka.

Kirja oli todella mielenkiintoinen, ja juonessa oli paljon kutkuttavuutta. Tosin aika vähän jännitystä säästettiin jatko-osan varaan. Melkein kaikki itseäni pohdituttaneet "mysteerit" (Kuka on The Guardian, ja mikä on hänen motiivinsa? Miksi parabatait eivät saa rakastua toisiinsa? Keitä Johnny ja Kit Rook oikeastaan ovat?) paljastuivat lopulta kirjassa, tosin eivät tuottaneet pettymyksiä. Paitsi Malcolm Faden hahmo jäi hieman harmittamaan, sillä pidin hahmosta ja eräät häneen liittyvät seikat hieman mutkistavat asiaa... (ei juonenpaljastuksia tällä kertaa)

Hahmoista sen verran että Clarella on kyllä taito luoda hahmoja tallella, mutta ainakaan vielä heihin ei ihastanut yhtä täydellä voimalla kuin The Mortal Instrumentsin hahmoihin. Oikeastaan ei pitäisi vertailla, sillä onhan kyse eri sarjoista, mutta toisaalta universumi on sama... Pidin kyllä hahmoista, mutta en täysin hullaantunut. Emma ei ehkä ihan vakuuttanut päähenkilönä, sillä hän oli kehittynyt hieman eri tavalla kuin olisin toivonut (Emma tavattiin jo kirjassa City of Heavenly Fire). Mainittakoon, että suosikkihahmoni on ehkäpä Mark Blackthorn. 

Myös hahmojen väliset suhteet olivat kutkuttavia. Draamaa riittää entistä enemmän, ja jos tiettyen juonellisten seikkojen paljastuminen jo tässä osassa harmitti, suhteiden kehittymistä saa odotella seuraavan osan kohdalla. Sydäntäsärkevät rakkaustarinat näyttävät olevan kirjan pääteemoja, mutta myös ihastuttavia ystävyys- ja sisarussuhteita löytyy.

Lady Midnight on kokonaisuudessa erinomainen paketti. Seuraavaa osaa voin sanoa odottavani kuin kuuta nousevaa, ja tämä sarja on ehdottomasti positiivinen yllätys! Olin hieman epävarma siitä halusinko jatkaa varjonmetsästäjien maailmassa, mutta Cassandra Clare on osoittanut omaansa vielä paljon ässiä hihoissaan. Mielenkiinto pysyy yllä, jos olet TMI-lukija, ja pidit sarjasta, älä ihmeessä missaa!

--

"Because he loves you?"

"Or because he hates us. I don't know." Julian dug restlessly at the sand. "I'd hate us, if I was him. I hate him, sometimes."

Emma swallowed. "I hate my parents, too, for dying. Sometimes. It's not - it doesn't mean anything, Jules."

He returned his face toward her at that. "That's not the kind of hate I mean." His voice was low. "If he was here, God, everything would be different. Would have been different. I wouldn't be the one who ought to be home now in case Tavvy wakes up. I wouldn't be doing an immoral thing, walking down to the beach because I needed to get away. Tavvy, Dru, Ty - they would have had someone to raise them. Mark was sixteen. I was twelve."

s. 108


--

Kirjan nimi: Lady Midnight

Kirjoittaja: Cassandra Clare

Julkaisuvuosi: 2016

Kustantaja: Simon & Schuster

Sivumäärä: 669

Luettu loppuun: 9.6.2016

Mistä kirja: Adlibris

Arvosana: ✩✩✩✩✩