keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Winter



Takakansi:

Princess Winter is admired by the Lunar people for her grace and kindness, and despite the sears that mar her face, her beauty is said to be even more breathtaking than that of her stepmother, Queen Levana.

Winter despises her stepmother, and knows Levana won't approve of her feeling for her childhood friend, the handsome palace guard, Jacin. But Winter isn't as weak as Levana believes her to be and she's been undermining her stepmother's wishes for years. Together with the cyborg mechanic, Cinder, and her allies, Winter might even have the power to launch a revolution and win a war that's been raging for far too long.

Can Cinder, Scarlet, Cress and Winter defeat Levana and find their happily ever afters? 

--

Taas on yksi hyvä kirjasarja luettu. Tai onhan tästä vielä pari extrakirjaa, mutta en tiedä millon aion niitä lukea vai aionko ollenkaan.

Winter onnistui olemaan yhtäaikaa tyydyttävä ja epätyydyttävä päätösosa mahtavalle sarjalle. Pidin Cressistä todella paljon, mutta Winter ei yltänyt samalla kutkuttavuuden tasolle. Ehkä siksi että Winterin erikoisesta hahmosta oli toisinaan vaikea saada kiinni. Jacinista sen sijaan opin pitämään. Lumikin satua Meyer oli taas hyödyntänyt hyvin, mutta jotenkin tuntui, että Winterin hahmo jäi jopa hieman taka-alalle "omassa" kirjassaan. Johtunee ehkä monista eri näkökulmista, joita kirjassa käytettiin, mikä pirstaloi kirjaa ikävästi. Toisaalta ei viimeisen osan kohdalla ole vaihtoehtoa, jos haluaa solmia jokaisen tärkeän hahmon langanpäät yhteen.

The Lunar Chronicles on painottanut myös vahvasti romantiikkaa, ja sarjassa onkin neljä varsinaista paria. Kirjan alussa hämmennyin hieman siitä, kuinka nopeasti Cinderin ja prinssi Kain suhde oli edennyt. Olinko unohtanut Cressin lopusta jotain? Winteristä ja Jacinista kyllä pidin, he olivat herttaisia, mutta eniten söpöyspisteitä keräsivät Cress ja Thorne (kuolin).

Winter seuraa sankariemme matkaa Lunalla kohti vallankumousta. Cinderin harteilla on suuri taakka; hän on kadonnut prinsessa Selene, ainoa mahdollinen henkilö, joka voi syöstä vallasta ilkeän tätinsä Levanan. Levana on oikea antagonistin kliseepesä, joka tekee hahmosta hieman kaksiulotteisen. Levanasta on kuulemma oma spin off -kirja, joten ehkä se täytyisi lukaista jotta hahmosta saa kaiken irti... 

Reilu 800 sivuiseen kirjaan mahtui muuten itsestäänselvästi paljon tapahtumaa. Välillä ei tiennyt miten päin olla, ja vauhdikkuutta kyllä riitti. Eikä porukka tuntunut pysyvän kasassa, mutta lopulta kaikki olivat taas yhdessä. Kirjan kliimaksi oli suuremmoinen, mutta se tuntui tulevan kauhean äkkiä, noin sata sivua ennen kirjan varsinaista loppua. Olen niin tottunut hätäistyihin loppuihin, että kuin kunnollinen sattui kohdalle, hämmennyin!

Vaikka Winteristä jäikin hyvälle mielellä, oli kirjassa omat takkuilunsa, lähinnä itse nimihenkilön juonikaaren kanssa sekä liian monessa näkökulmassa, jotka vaihtuivat joskus liian tiuhaan (tuli ähky). Lisäksi Cinderin päätös lopussa (ei spoileria...) oli hieman turhauttava, mutta oikeastaan järkevä. Itse vain olisin pitänyt enemmän toisenlaisesta ratkaisusta. 

Loppujen lopuksi Winter jäi ehkä kirjoista heikoimmaksi nimenomaan kokonaisuutena. Ymmärrettävää on kuitenkin, että päätösosana kirjan on hieman pakkokin keskittyä vähän kaikkeen jotta lukijat ovat tyytyväisiä. Lisäksi jäin kaipaamaan Meyerin erinomaista arkipäiväisyyden kuvausta, mistä nautin erityisesti Cinderin ja Scarletin kohdalla! Lunarien metkuista lukeminen ei ollut yhtä nautinnollista.

Lainaukseksi yksi kirjan hauskimmista kohdista. Onneksi kovin sotaisaa kirjaa valoitti ihana huumori.


--

"About time you woke up, lazy." Cinder glanced over her shoulder to see Thorne in the doorway. Cress and Jacin filed in behind him. "How's the hand?"

"Almost fully functional."

"Of course it's almost fully functional," said Iko. "Cress and I are geniuses." She flashed Cress a thumbs-up.

"I helped," said Thorne.

"He held the lamp," Iko clarified.

"Jacin did nothing," said Thorne, pointing.

"Jacin checked your pulse and breathing and made sure you weren't dead," said Iko.

Thorne snorted. "I could have done that."

s. 526-527

--

Kirjan nimi: Winter
Kirjoittaja: Marissa Meyer
Julkaisuvuosi: 2015
Kustantaja: Feiwel and Friends
Sivumäärä: 823

Luettu loppuun: 27.6.2016
Mistä kirja: Adlibris

Arvosana: ½


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti